1600–1970 – Saamelainen kirjallisuus suullisesta perinteestä kaunokirjallisuuteen
Saamenkielinen kirjallisuus nousee rikkaasta suullisesta kertomusperinteestä, jonka tärkeä osa ovat joiut. Kirjoitetun kielen historia alkaa uskonnollisista teksteistä ja joikuteksteistä.
Saamen kieltä on kirjoitettu 400 vuotta. 1619 ilmestyivät ensimmäiset saamen kielen vaatimattomat aapis- ja kirkolliset julkaisut.
Ensimmäiset kaksi pitkää joikutekstiä merkitsi muistiin Johannes Schefferus Enontekiön pappi Olaus Sirmalta (Lapponia 1673)
Ensimmäiset sata saamen kielen sanaa merkitsi muistiin Kuolan niemimaalla 1500-luvulla kulkenut sir Stephen Borrough. Karen Anne Buljo on tehnyt kuvakirjan (2008) Borroughin retkestä.
1800–1900-lukujen vaihteessa alkoi ilmestyä saamelaisten itsensä kirjoittamia julkaisuja.
Jáhkos Lásse (Lars Jacobsen Hætta, 1834–1896) ja Máiza-Bier Ánte (Anders Pedersen Bær, 1825–1882): vanhin pohjoissaamen kielellä kirjoitettu käsikirjoitus. Se julkaistiin vasta 1950-luvulla Mui'talusat-nimisenä.
Kristillinen lehti Nuorttanaste alkoi ilmestyä 1898. Se on vanhin edelleen ilmestyvä saamelaislehti, ja sillä on ollut suuri merkitys pohjoissaamen ja saamelaisten lukutaidon kehitykseen. Nuorttanasten digitoitu versio vuoteen 1918 on Kansalliskirjaston Fenno-Ugrica-kokoelmassa.
|
Johan Turi: Muitalus sámiid birra
(alkuperäinen julkaisuvuosi 1910). Ensimmäinen saamelaisen kirjoittama teos. Teoksesta on useita painoksia. Erikoiskirjaston kokoelmissa on myös kuva-atlas, joka sisältää neljätoista Turin piirrosta teokseensa. Saatavuus Finna
|
|
Pedar Jalvi: Muohtačalmmit (1915). Ensimmäinen saamelaisen saameksi kirjoittama runoteos. Runojen lisäksi kirjassa on myös kertomuksia. Pedar Jalvin työtä ja merkitystä valaisee Vuokko Hirvonen vuonna 2017 julkaistussa suomennoksessa Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita (kääntäjä Kaija Anttonen).
Saatavuus Finna
Pedar Jalvi Kirjasammossa
|
Tuomo Itkosen aapiskirja Samegiel abis (1933) sisälsi runohelmen, saamen kielen klassikkotekstin Samegiella, gollegiella. Sen oli kirjoittanut Outakosken koulun opettaja Hans Aslak Guttorm, jonka esikoisteos oli kertomuskokoelma Koccam spalli (1940).
Hans Aslak Guttorm Kirjasammossa
Lapin sivistysseura / Sami Čuvgetusseärvvi (perustettiin 1932) julkaisi 18 saamenkielistä teosta vuosikymmenten aikana, mm. Kirste Palton ja Rauni Magga Lukkarin ensimmäiset kaunokirjalliset teokset.
Sabmelaš-lehti (Sabmelaš, Sápmelaš, Ođđa sápmelaš) alkoi ilmestyä 1934. 1940-luvulla lehteä toimittivat opettaja-kirjailijat Hans-Aslak Guttorm ja Pekka Lukkari. Viimeinen numero ilmestyi 2002. Lehden artikkelitietoja voi hakea esimerkiksi kansallisesta Finnasta.
Haku Ođđa sápmelaš -lehdestä aiheesta saamenkielinen kirjallisuus finna.fi-palvelussa.
Pekka Lukkari: Lavlagak 1–2 (1953) (lauluvihkoja) Pekka Lukkari Kirjasammossa
Pedar Jalvi (toim. Samuli Aikio)
: Sabmelažžai maidnasak jâ muihtalusak = Lappalaisten satuja ja tarinoita (1966)
Siiri Magga-Miettunen: Abbes (1968) Siiri Magga-Miettunen Kirjasammossa
Pedar Jalvi ja Anders Larsen: Sádnidái'du, divtat ja mui'talusat (1968)
