Sápmelaš girjjálašvuohta njálmmálaš árbevierus čáppagirjjálašvuhtii (1600-1970)
Sámegielat girjjálašvuohta šaddá rikkis njálmmálaš muitalanárbevierus, man dehálaš oassin leat luođit. Čállojuvvon giela historjá vuolgá vuoiŋŋalaš teavsttain ja luohtedajahusteavsttain.
Sámegillii leat čállán juo 400 jagi. 1619 almmustuvve vuosttáš unna sámegielat áppesasat ja girkolaš čállosaččat.
Johannes Schefferus merkii muitui, Eanodaga báhppa Olaus Sirmas, muitui guokte vuosttáš, guhkes luohtedajahusteavstta (Lapponia 1673).
Guoládatnjárggas 1500-logus johttán sir Stephen Borrough merkii vuosttáš čuođi sámegiela sáni muitui. Karen Anne Buljo lea čállán govvagirjji (2008) Borrougha mátkki birra.
1800-1900 loguid molsašumis almmustuvvagohtet girjjit maid sápmelaččat ieža ledje čállán.
Jáhkos Lásse (Lars Jacobsen Hætta, 1834–1896) ja Máiza-Bier Ánte (Anders Pedersen Bær, 1825–1882): boarráseamos davvisámegillii čállojuvvon giehtačálus. Giehtačálus almmustahttojuvvui easka 1950-logus Mui'talusat- nammasažžan.
Risttalaš lasta Nuorttanaste almmustuvvagođii 1898. Dat lea boarráseamos sámegielat aviisa, mii áin almmustuvvá. Nuortanasttes lea leamašan stuora mearkkašupmi davvisámegiela ovddideamis ja sámegielagiid lohkandáiddu ovdáneamis. Nuorttanastte digitaliserejuvvon veršuvdna jagi 1981 rádjái, lea Álbmotgirjerádjosa Fenno-Ugrica- čoakkaldagas.
|
Johan Turi: Muitalus samiid birra (álgoálgosaš almmustahttinjahki 1910). Vuosttaš sápmelačča čállán girji. Girjjis leat dahkkon máŋggat prentehusat. Erenomášgirjerádjosa čoakkáldagas lea maid govva-atlas, mii sisttisdoallá njealljenuppelohkái girjái sárgon gova. Johan Turi Litteraturnett-siidduin.
|
|
Pedar Jalvi: Muohtačalmmit (1915). Vuosttaš sápmelačča čállán diktagirji sámegillii. Divttaid lassin girjjis leat maid muitalusat. Pedar Jalvi barggu ja mearkkašumi rahpá Vuokko Hirvonen jagis 2017 almmustahttojuvvon suomagielat jorgalusas Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita (jorgaleaddji Kaija Anttonen).
Pedar Jalvi Kirjasampos.
|
Tuomo Itkosa áppes Samegiel abis (1933) sisttisdoalai diktabearrala, sámegiela klassihkarteavstta Samegiella, gollegiella. Dan lea čállán Vuovdaguoikka skuvlla oahpaheaddji Hans Aslak Guttorm, gean vuosttaš girji lei máinnasčoakkáldat Koccam spalli (1940).
Hans Aslak Guttorm Kirjasampos.
Lapin sivistysseura / Sami Čuvgetusseärvvi (vuođđuduvvui 1932) almmustahtii jahkeloguid áigge 18 sámegielat girjji, ee. Kirste Paltto ja Rauni Magga Lukkari vuosttaš čáppagirjjálašvuođa girjjiid.
Sabmelaš
-aviisa (Sabmelaš, Sápmelaš, Ođđa sápmelaš) almmustuvvagođii 1934. 1940-logus aviissa doaimmaheigga oahpaheaddji-girječállit Hans-Aslak Guttorm ja Pekka Lukkari. Maŋimus nummár almmustuvai 2002. Aviissa artihkaldieđuid sáhttá ohcat ovdamearkadihke Finnas. Ohcan Ođđa sápmelaš -aviissas fáddán sámegielat girjjálašvuohta finna.fi-bálvalusas.
Pekka Lukkari: Lavlagak 1–2 (1953) (lávlungihppagat) Pekka Lukkari Kirjasampos.
Pedar Jalvi (doaimm. Samuli Aikio): Sabmelažžai maidnasak jâ muihtalusak = Lappalaisten satuja ja tarinoita (1966).
Siiri Magga-Miettunen: Abbes (1968) Siiri Magga-Miettunen Kirjasampos.
Pedar Jalvi ja Anders Larsen:
Sádnidái'du, divtat ja mui'talusat (1968, govas 2. prentehus jagis 1982).
