1970–1990

Sámegielat girjjálašvuohta šloavggiha buollit 1970-1980-loguin

70-logus riegádii sápmelaččaid čállán sámegielat girjjálašvuohta. Girječálliid njunnošis Kirste Paltto ja Nils-Aslak Valkeapää almmustahtiiga fámolašsánát pamflettaid suomagillii; Saamelaiset 1973 ja Kirjeitä Lapista 1971 (jorgaluvvon máŋga gillii). Ruoŧa sápmelaš boazo-olmmái Paulus Utsi álggahii iežas diktačálli kárriára (Dikter 1969).

Sámegirječállit almmustahttigohtet iežas girjjálaš antologa Čállagat jagis 1973. Otava almmustahtii sápmelaš girjjálašvuođa antologa Skabmatolak (1974), mas buot Suoma sámegielat ledje mielde.

Sámi girječálliid searvi SGS vuođđuduvvui jagis 1979. Dan vuosttaš sátnejođiheaddji lei Kirste Paltto. Eará álgoáiggiid girječállit ledje: Synnøve Persen, Niillas Somby, Rauna Magga Lukkari, John Gustavssen.

Girječállit

Kirste Paltto vuosttaš girji Soagŋu almmustuvai 1971. (Gávdnomis Finna). Dat lei maid vuosttaš nissonolbmo almmustahttán čáppagirjjálašvuođa girji sámegillii. Romána Voijaa minun poroni almmustuvai suomagillii 1986, álgoálgosaš girji Guhtoset dearvan min bohccot 1987 (Gávdnomis Finna). Girji lei Finlandia-bálkkášumi evttohassan ja dat jorgaluvvui giehtačállosis. (Kirste Paltto Kirjasampos).

Kerttu Vuolab. Golbma skihparačča (1979). Girječálli ieš illustreren govvagirjjis lea maid almmustahttojuvvon veršuvdna, mas mielde anáraš- ja nuortalašgiella.
Gávdnomis Finna
Kerttu Vuolab Kirjasampos

Marry Aslaksdatter Somby. vuosttaš sámegielat govvagirji mánáide Ámmul ja alit oarbmaelli (1976). Marry Aslaksdatter (Ailonieida) Somby Litteraturnett-siidduin.
Gávdnomis Finna

Rauni Magga Lukkari álggahii diktačállin čoakkáldagain Jieŋat vulget (1980). Čoakkáldat Losses Beaivegirji almmustuvai jagis 1986.
Gávdnomis Finna
Rauni Magga Lukkari Kirjasampos

Eino Guttorm. Vuosttaš sámegielat romána Árbeeatnan luohti (1981).
Gávdnomis Finna
Eino Guttorm Kirjasampos

Hans Aslak Guttorm. guolásteapmái laktáseaddji muitalus Golgadeamen (1982) vuorddihii guhká almmustahttima maŋŋel Guttorma vuosttaš girjji, Koccam spallin maŋŋel.
Gávdnomis Finna
Hans Aslak Guttorm Kirjasampos

Nils-Aslak Valkeapää. Diktatriologa Ruoktu váimmus vuosttaš oassi Giđa ijat čuov'gadat almmustuvai jagis 1974. Gč. maid Nils-Aslak Valkeapää Lapinkävijät-siidduin. Valkeapään dikta-govvaepos Beaivi, áhčázan almmustuvai 1988 ja dat oaččui Davviriikkaidráđi girjjálašvuođa bálkkašumi jagis 1991.
Gávdnomis Finna
N.-A. Valkeapää Lapinkävijät-sidduin

Rauna Paadar-Leivo. Mo gidda boahtá Sápmái (1988), mánáid govvagirji, masa govaid lea dahkan Merja Aletta Ranttila.
Gávdnomis Finna
Rauna Paadar-Leivo Kirjasampos

Jovnna-Ánde Vest álggahii iežas kárriára ođđa muitalanhámiid ohcci románain Čáhcegáddái nohká boazobálggis (1988), suomagillii Poropolku sammaloituu (1990).
Gávdnomis Finna
Jovnna-Ánde Vest Kirjasampos

Kati-Claudia Fofonoff álggahii muitalusčoakkáldagain Paatsjoen laulut - Pââšjoogg laulli (1988). Fofonoff čálii sihke suoma- ahte nuortalašgillii.
Gávdnomis Finna
Kati-Claudia Fofonoff Kirjasampos

Inger-Mari Aikio álggahii diktačoakkáldagain Gollebiekkat almmi dievva (1989). Čálli jorgalii čoakkáldaga suomagillii ja almmustahtii maŋŋeleappos namain Taivas täynnä kultaisia tuulia (1992).
Gávdnomis Finna
Inger-Mari Aikio Kirjasampos

1970-logus almmustuvve vádjit 600 sámegielat girjji, čáppa- ja diehtogirjjálašvuođas. 1980-logus čáppagirjjálašvuođa girjjiid sulaid 250 stuhka.

Sámegiela kursa Davvin almmustuvvagođii 1983. Dat lei davviriikkaid oktasaš fidnu ja girjeráiddu buvttadedje Inga Guttorm, Johan Jernsletten ja Klaus Peter Nickel. 1984 almmustuvve máŋggat nuortalašgielat oahppo- ja lohkangirjjit.