Säʹmmlaž ǩeerjlažvuõtt njäälmla äʹrbbvuõđâst mooččâdǩeerlažvuõʹtte (1600–1970)
Sääʹmǩiõllsaž ǩeerjlažvuõtt kaggââtt reeʹǧǧes njäälmlast maainâsäʹrbbvuõđâst, koon vääžnai vueʹss liâ juõiǥ. Ǩeeʹrjtum ǩiõl histoor älgg åsklvain teeʹkstin da juõiggteeʹkstin.
Sääʹmm ǩiõl lij ǩeeʹrjtum 400 eeʹjj. 1619 iʹlmstõʹvve vuõssmõõzz sääʹmǩiõl õõlǥteʹmes aabbâs- da ceerkvallaž čõõđtõõzz. Vuõssmõõzz kueʹhtt kuʹǩes juõiggteeʹkst mieʹrǩǩii mušttu Johannes Schefferus Enontekiö papp Olaus Sirmast (Lapponia 1673)
Vuõssmõõzz čueʹtt sääʹmǩiõl sääʹnned mieʹrǩǩii mušttu Kuâlõõǥǥ njarggmääddast 1500- lååǥǥast jååttam sir Stephen Borrough. Karen Anne Buljo lij raajjâm karttǩeeʹrj (2008) Borrough reeisast.1800–1900 -lååǥǥai vaaitõõzzâst aʹlǧǧe iʹlmstõõvvâd säʹmmlai jiiʹjjes ǩeeʹrjtem čõõđtõõzz.
Jáhkos Lásse (Lars Jacobsen Hætta, 1834–1896) da Máiza-Bier Ánte (Anders Pedersen Bær, 1825–1882): vuämmsummus tâʹvvsääʹmǩiõlin ǩeeʹrjtum ǩiõttǩeeʹrjtõs. Tõn čõõđte emansa 1950- lååǥǥast Mui'talusat-nõmmsen.
Kriistlaž gaʹzaat Nuorttanaste aaʹlji iʹlmstõõvvâd 1898. Tõt lij vuämmsummus veâllan iʹlmstõõvvi sääʹmgaʹzaat, da tõʹst lij leämmaš šurr miârkktõs tâʹvvsääʹmm da säʹmmlai lookkâmsilttõõzz šõddmõʹšše. Nuorttanasten digitõsttum rajjõs ekka 1918 lij Meerǩeʹrjjpõõrt Fenno-Ugrica- norldõõǥǥâst.
|
Johan Turi: Muitalus sámiid birra(alggveärlaž čõõđtemeeʹǩǩ 1910). Vuõssmõs säʹmmla ǩeeʹrjtem tuejjõs. Tuejjõõzzâst liâ tääuʹjab teädldõõǥǥ. Spesiaalǩeʹrjjpõõrt norldõõǥǥin lij še kartt-atlas, kååʹtt siiʹsǩat nelljmlo Turi pirstõõzz jiiʹjjes tuejjõʹsse. Johan Turi Litteraturnett-seeidast.
|
|
Pedar Jalvi: Muohtačalmmit (1915).Vuõssmõs säʹmmla säämas ǩeeʹrjtem tivtt-tuejjõs. Tiivti lââʹssen ǩeeʹrjest liâ še mainnâz. Pedar Jalvi tuâj da miârkktõõzz čuõvat Vuokko Hirvonen eeʹǩǩen 2017 čõõđtem lääʹddǩiõllsast Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita (jåårǥlõʹtti Kaija Anttonen).
Vuäǯǯamnalla Finna
Pedar Jalvi Ǩeʹrjjsaammast
|
Tuomo Itkonen aabbâsǩeʹrjj Samegiel abis (1933) siiʹsǩii tivttpeeʹrel, sääʹmǩiõl klassikkteeʹkst Samegiella, gollegiella. Tõn leäi ǩeeʹrjtam Outakuõškk škooul uʹčteeʹl Hans Aslak Guttorm, koon vuõsstuejjõs leäi maainâsnorldõk Koccam spalli (1940).
Hans Aslak Guttorm Ǩeʹrjjsaammast
Lappi čuõvtemseäʹbrr / Sami Čuvgetusseärvvi (vuâđđee 1932) čõõđti 18 sääʹmǩiõllsa tuejjõõzz looʹjji eeʹjji poddân, odm. Kirste Paltto da Rauni Magga Lukkari vuõssmõõzz mooccâdǩeerjla tuejjõõzzid.
Sabmelaš-gaʹzaat (Sabmelaš, Sápmelaš, Ođđa sápmelaš) aaʹlji iʹlmstõõvvâd 1934. 1940 lååǥǥast gaʹzaat tåimte uʹčteeʹl- ǩeeʹrjteei Hans-Aslak Guttorm da Pekka Lukkari. Mââimõs nââmar iʹlmstõõvi 2002. Gaʹzaat ǩeeʹrjtõsteâđaid vuäitt ooccâd ouddmiârkkân meersast Finnast. Oocc: Ođđa sápmelaš gaʹzaaʹtest teeʹmest sääʹmǩiõllsaž ǩeerjlažvuõtt finna.fi-kääzzkõõzzâst.
Pekka Lukkari: Lavlagak 1–2 (1953) (laullǩeerjaž) Pekka Lukkari Ǩeʹrjjsaammast.
Pedar Jalvi (tåim. Samuli Aikio)
: Sabmelažžai maidnasak jâ muihtalusak = Lappalaisten satuja ja tarinoita (1966).
Siiri Magga-Miettunen: Abbes (1968) Siiri Magga-Miettunen Ǩeʹrjjsaammast.
Pedar Jalvi ja Anders Larsen: Sádnidái'du, divtat ja mui'talusat (1968, kaartest 2. teädldõk eeʹjjest 1982).
