Vuossâmuš náguskirje sämikielân lâi kirjálâšvuođâtutkâmuš syergist: Vuokko Hirvonen, Sámeeatnama jienat: sápmelaš nissona bálggis girječállin (1999). Náguskirje lii almostum meid suomâkielân já eŋgâlâskielân: Saamenmaan ääniä: saamelaisen naisen tie kirjailijaksi (1999), Voices from Sápmi: Sámi women's path to authorship (2008). Tutkâmuš sämmiliih nissoonkirječälleeh láá Sara Ranta-Rönnlund, Annok Sarri Nordrå, Rauni Magga Lukkari, Stina Inga já Inger-Mari Aikio. Finnimvuotâ Finna




Kirjálâšvuotâ

Kaisa Ahvenjärvi (2017). Päivitettyä perinnettä: saamelaisen nykyrunouden saamelaiskuvastoja. Náguskirje. Čujottâsâst
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/54273.

Johanna Domokos et al. (2017). A writing hand reaches further: recommendations for the improvement of the Sámi literary field = "Čálli giehta ollá guhkás". Čujottâsâst http://www.kulttuuriakaikille.fi/doc/research_and_reports/writing_hand_reaches_further_verkko.pdf.

Jon Eldar Einejord (1991).Divttaid logadeapmi: bagadallan joatkkaoahpahusa sámegiela vuosttasgiela oahpaheapmái. Finnimvuotâ Finna.

Harald Gaski , Vuokko Hirvonen , Ellen Näkkäläjärvi (1992). Girjjálašvuođa tearpmat. Finnimvuotâ Finna.

Harald Gaski (1998). Čálagovat: Sámi girjjálašvuođahistorjá. Finnimvuotâ Finna.

Harald Gaski (2006). Sámi čállit: 25 sámi čáppa- ja fágagirjjálaš sátneduojára. Finnimvuotâ Finna.

Vuokko Hirvonen (2010). Saamelainen kirjallisuus ja pohjoinen ulottuvuus. Kirjeest Vähemmistöt ja monikulttuurisuus kirjallisuudessa (toim. Eila Rantonen). E-kirje, Laapi kirjeráájui Ellibs-čuágáldâh.

Vuokko Hirvonen (2018). Njálmmálaš árbevierut kultuvrralaš árbin: geahčastat sámi njálmmálaš árbevieruid čohkkemii ja dutkamii 1600–2000-logus. Finnimvuotâ Finna.

Rauna Kuokkanen (1998). Čáŋa gillii! Sámi girjjálašvuohta = saamelainen kirjallisuus = samisk litteratur. Finnimvuotâ Finna.

Rauna Kuokkanen (2015). Čáŋa gillii! 2. Sámi girjjálašvuohta dál ja ovdal = saamelainen kirjallisuus ennen ja nyt = Sami fiction now and then. Finnimvuotâ Finna.

Veli-Pekka Lehtola (1997). Rajamaan identiteetti: lappilaisuuden rakentuminen 1920- ja 1930-luvun kirjallisuudessa. Náguskirje. Finnimvuotâ Finna.

Veli-Pekka Lehtola (2015). Saamelaiset: historia, yhteiskunta, taide. Peividum tiädus. Finnimvuotâ Finna.

Veli-Pekka Lehtola (2019). Tunturin taika, korpien kirot: vanhempi Lapin kirjallisuus 1901–1963. Finnimvuotâ Finna.

Irja Seurujärvi-Kari (2011). Kirjallisuus ja taiteet: sulautumisen uhasta kohti sisäistä elämää. Teoksessa Saamentutkimus tänään (toim. Irja Seurujärvi-Kari, Risto Pulkkinen ja Petri Halinen). E-kirje, Laapi kirjeráájui Ellibs-čuágáldâh.



Loostah, artikkeleh

Kirjálâšvuođâtutkâmuš äigipajelostâ Avain teemanummeer, mii vuáju sämikirjálâšvuotân: Sämmilâš tááláš tihtâvuotâ; Nils-Aslak Valkeapää; Sämmilâš aalmugärbivyehi já kirjálâšvuotâ; Sämmilâš teatter; Sápmi queer (Avain 3/2015, čujottâsâst
https://journal.fi/avain/issue/view/5298).